Kustantamon esittely
Raportin tavoitteena on kuvata kuntien tilannetta hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen strategioiden, johtamisen, toimintatapojen, seurannan ja arvioinnin näkökulmista. Kyselyllä selvitettiin myös Terveys 2015 -kansanterveysohjelman toimivuutta ja toimenpanoa kunnissa.
Sähköinen kyselylomake saatekirjeineen lähetettiin maaliskuussa 2007. Kysely osoitettiin kunnan-johtajille (N = 416). Vastauksia palautettiin 177 kappaletta ja vastausprosentiksi tuli 43, se on tulosten yleistettävyyden kannalta matala. Tuloksia voidaan pitää kuntien tilannetta kohtuullisesti kuvaavina, koska vastanneiden kuntien väestö kattaa 62 prosenttia Suomen asukasmäärästä.
Tulosten mukaan uudistetun kansanterveyslain velvoitteita on kunnissa käsitelty lähinnä sosiaali- ja terveystoimessa. Näyttää siltä, että lain velvoitteet eivät ole vielä kattavasti tavoittaneet kuntia ja niiden keskeisiä toimijoita. Terveys 2015 -kansanterveysohjelman toteutuksessa on edetty, mutta väestöryhmien välisten terveyserojen kaventamiseen on kiinnittänyt huomiota vasta kolmannes vastanneista kunnista. Yli puolet oli sitä mieltä, että terveyserojen kaventaminen ei näy kunnan strategisena tavoitteena riittävän vahvasti. Nuorten miesten tapaturmaisen ja väkivaltaisen kuoleman vähentäminen on tavoitteena vain vajaalla viidenneksellä vastanneista kunnista. Noin puolet vastaajista arvioi, että Terveys 2015 -ohjelman tuki kunnan johdolle oli jäänyt vähäiseksi tai melko vähäiseksi. Ohjelmatavoitteiden sijasta toivottiin työkaluja ja mittareita. Terveyden edistämisen laatusuositus oli ilmestynyt noin puoli vuotta ennen kuntakyselyn tekemistä. Suositus ei ollut vielä levinnyt kunnissa juuri lainkaan sosiaali - ja terveystoimen ulkopuolelle eikä täysin kattavasti vielä sosiaali- ja terveystoimessakaan. Koko kunnan toimintaa koskevat kuntastrategiat ovat hyvin yleisiä. Lähes kaksi kolmannesta kirjaa niihin hyvinvointiin ja terveyden edistämiseen liittyviä tavoitteita. Terveyden edistämisen hallinnolliset rakenteet eivät ole yleistyneet vuoteen 2004 verrattuna.
Kolme neljännestä vastanneista kunnista seuraa säännöllisesti väestön sairastavuutta, elinoloja ja elintapoja, mutta tietojen raportoinnissa on edelleen kehitettävää. Parhaiten tieto tavoittaa sosiaali- ja terveyslautakunnat mutta niistäkin vain kaksi kolmannesta.
Hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen liittyvien tavoitteiden kirjaaminen kuntastrategioihin sekä talous- ja toimintasuunnitelmiin on edelleenkin tarpeen. Eri hallinnonalojen tehtäviä, rooleja ja yhteistyötä sekä kunnan johdon vastuuta on korostettava, näin erityisesti Paras-hankkeeseen liittyvillä yhteistoiminta-alueilla. Sosiaali- ja terveystoimella on keskeinen asiantuntija- ja koordinaatiovastuu. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen sisältöä on laajennettava yksilöön kohdistuvasta terveysvalistuksesta ja sairauksien ehkäisystä koskemaan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen edellytysten ja olosuhteiden luomista. Toiminnan kehittämiseksi ja arviointiin tarvitaan seurantaan soveltuvia mittareita ja tietojärjestelmiä
Lisää kirjoja kirjoittajilta
Vastaavia kirjoja
Arvostele kirja
Kirjoita kirja-arvostelu ja kerro mielipiteesi muille. Yritä keskittyä kirjan sisältöön. Katso ohjeistamme lisätietoja.
Väestön hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen kunnissa
Kirja-arvostelut » Väestön hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen kunnissa
|
|
 |
|
|
|
|
