 |
|
Tuliterä
Timo Parvela
Sidottu. TAMMI KUSTANNUSOSAKEYHTIÖ 2007.
ISBN 9789513139995
|
|
|
|
|
Kustantamon esittely
Väinämöisen ja Louhen taistelu Sammosta päättyi ihme-esineen hajoamiseen. Osa sen paloista vaipui mereen, osan aallot kuljettivat rannoille, missä ne toivat vaurautta ja rikkauksia kansoille. Hävinnyt Louhi vei mukanaan kannen, mutta vannoi vielä kostavansa Sammon ryöstön ja sammuttavansa auringon.
Ahti ja Ilmari ovat epätodennäköiset ystävykset, sillä niin erilaisia he ovat. Ahti on komea, kiivas ja hyväpuheinen. Ilmari taas on vähäsanainen ja vetäytyvä. Heitä kuitenkin yhdistää surullinen ja hiukan kummallinenkin kohtalo: kummankin isä on vuotta aiemmin kadonnut salaperäisellä tutkimusmatkalla.
Poikien yhtye esiintyy kevätjuhlassa. Sen kunniaksi Ilmari on viritellyt Ahdille soittimen vanhasta kanteleesta. Synnynnäinen rock-tähti Ahti ottaa yleisönsä uhmakkaalla soitollaan ja omituisella laulullaan. Juhla päättyy kuitenkin katastrofiin, kun kesken Ahdin soolon rehtori vaipuu kaulaansa myöten koulun pihanurmeen. Pojat pakenevat kesälomalle, josta tulee jotain aivan muuta kuin he ovat etukäteen kuvitelleet.
Jo sukupolvien ajan ovat Sammon vartijat varjelleet hajalleen joutuneita sirpaleita estääkseen Louhen koston. Pohjolan mahti on kuitenkin taas vahvistumassa. Louhi etsii yhä Sammon sirpaleita kootakseen niiden avulla uuden Sammon. Seuraukset sirpaleiden viemisestä Pohjolaan olisivat kamalat, sillä tähän asti ne ovat tuoneet maapallolle sen rikkaudet. Maailmaa uhkaa nyt kuivuus, köyhyys ja lopulta auringon pimeneminen. Ilmari ja Ahti saavat tietää olevansa Sammon vartijoiden perillisiä. Isien kadottua on heidän vuoronsa. Apunaan Ilmarin neuvokas isosisko Anni ja maaginen kannel he ryhtyvät seikkailuun, jossa he tapaavat toinen toistaan hurjempia ystäviä ja vihollisia.
Sammon vartijat on fantasiaa ja huumoria yhdistelevä seikkailusarja, joka jatkaa Sammon tarinaa siitä mihin Kalevala jäi.
Lisää kirjoja kirjoittajalta Timo Parvela
Vastaavia kirjoja
Juzu
Kalevala Hype?  (Arvosana 1 (1-5))
Olen 16 vuotias ja minun piti lukea tämä kirja koulussa. Sitä oltiin kehuttu kovasti kaiken maailman nettisivuilla hyväksi nuortenkirjaksi...
Valitettavasti kukaan alta 25v ei näköjään ole arvostellut sitä.
Tämä kirja on yksi elämäni suurista pettymyksistä.
Se on täynnä nuorison stereotypiaa, typeryyttä (erityisesti hyvien tyyppien puolelta) ja epärealistista toimintaa (ei en puhu loitsuista).
Tässä lainaus kirjasta hieman lyhennettynä: ”Lopulta heidän jalkojensa juuressa makasi elottomana hiukan yli metrin pituinen otus, joka oli yltä päältä ohuen karvan peitossa. Yllään sillä oli eräänlainen nahkainen esiliina ja jonka vyössä oli tyhjä tuppi (tupessa ollut veitsi on kiinni sängyssä heidän vieressään) ja sen vieressä hakkumainen työkalu. Sen naama oli sekoitus apinaa ja sutta
-onko se apina? Ilmari kirahti.
-En usko. Apinat elävät puissa. Tämä on siihen liian raskastekoinen, Anni kuiskasi järkyttyneenä.”
Muu kirja on aikalailla samaa luokkaa.
( Tuliterä)
Otto aaltonen
Suosittelen tässä vielä arvostelu  (Arvosana 4 (1-5))
Täytän 13v
Miten aloittaisin... No vaikka sillä, että kirja sopii erittäin hyvin 10-13v ja vanhemmillekkin. Oli jännitystä ja huumoria vasta riittikin. Jos etsit hyvää kirjaa johon on sekoitettu fantasiaa ja normaalia 11-12 vuotiaitten elämää tämä on selvä valinta! Osta heti jos pysty suosittelen!
( Tuliterä)
Arvostele kirja
Kirjoita kirja-arvostelu ja kerro mielipiteesi muille. Yritä keskittyä kirjan sisältöön. Katso ohjeistamme lisätietoja.
Tuliterä
Kirja-arvostelut » Tuliterä
|
|
 |
|
|
|
|
